Nuorten mielenterveyskriisi Suomessa syvenee huolestuttavaa vauhtia. Mieli ry:n tuoreet tilastot paljastavat karua todellisuutta: psyykkinen kuormittuneisuus yleistyy ja nuorten itsemurhien määrä kasvaa. Miten “maailman onnellisin maa” voi epäonnistua näin pahasti nuortensa hyvinvoinnissa? Tässä blogissa pohdin syitä ja esitän konkreettisia ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Tässä ajatuksiani Vantaan Sanomien pääkirjoituksen pohjalta. Ennaltaehkäisy, yhteistyö ja digitaalisen maailman haasteet ovat avainasemassa. Jokaisen meistä – vanhempien, opettajien, päättäjien, naapureiden – on kannettava vastuumme ja tehtävä osamme.

Terveys on kaiken perusta. Haluan rakentaa Sipoon ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen, jossa jokainen asukas voi hyvin. Nuorten mielenterveys, laadukas koulutus ja perheiden tukeminen ovat keskiössä. Avoimuus, tiede ja tasapaino ovat ohjenuorani.

Sokeri ja rasva ovat joutuneet viime vuosina ravitsemuskeskustelun syntipukeiksi, vaikka kohtuullisesti nautittuina ne ovat olennainen osa terveellistä ruokavaliota. Keinotekoisten makeutusaineiden suosio kasvaa, vaikka niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole riittävästi tietoa. Onko aika lopettaa ruoan demonisointi ja keskittyä tasapainoiseen syömiseen? Paikalliset ratkaisut, kuten lähiruoka, voisivat olla avain terveellisempään tulevaisuuteen.

Onko hiljaisuus täyttä kultaa vai saako jo huutaa? Suomalaisessa kulttuurissa tunteiden tukahduttaminen on pitkään nähty vahvuutena, mutta tämän hinta saattaa olla kovempi kuin luultiin. Miten lapsuudesta alkaen opittu tunteiden peittäminen vaikuttaa mielenterveyteen, ihmissuhteisiin ja yhteiskuntaan? Onko tunnetaitojen opettamisesta hyötyjä, haasteita tai tarjoaako se näkökulmia kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Erilaisuuden biologinen tausta, sen rooli evoluutiossa ja yhteiskunnassa, sekä polarisaation vaikutukset muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden. Miten voimme ymmärtää ja hallita näitä ilmiöitä rakentaaksemme monimuotoisen mutta yhtenäisen yhteiskunnan?

Diagnoosien ja määrittelevien termien vaikutus itseymmärrykseen ja identiteettiin on lähes yhtä tärkeä aihe kokonaishyvinvoinnin kannalta kuin diagnoosit itsessään. Kuinka herkästi ihmiset alkavat määritellä itseään ja toisiaan lääketieteellisinkin termein, ja miten tämä voi rajoittaa persoonallisuuden kehittymistä?

Addiktio ei ole ongelma, vaan epätoivoinen yritys ratkaista ongelma. Päihteiden käyttö on monelle keino lääkitä syvää sisäistä kipua tai paeta sietämätöntä todellisuutta. Mutta miksi niin moni päätyy turvautumaan tähän haitalliseen selviytymiskeinoon? Onko aika muuttaa näkökulmaamme addiktioihin?

Median rooli yhteiskunnassa on monimutkainen. Yhtäältä se toimii vallan vahtikoirana, toisaalta se on itse vallankäyttäjä. Mutta kun raha astuu kuvaan, journalismin etiikka joutuu koetukselle. Klikkiotsikot ja pelolla myyminen ovat oire syvemmästä ongelmasta - median kaksinaismoralismista.

Ympäristömme muutokset ja teknologian kehitys vaikuttavat oireiden ilmenemiseen, samalla kun päihdeongelmat kietoutuvat monimutkaisesti diagnoosien ympärille. Miten voimme luoda yhteiskunnan, joka tukee erilaisia aivoja ja ehkäisee päihdeongelmia?

Lasten mielenterveysongelmat juontavat usein juurensa aikuisten käsittelemättömiin tunteisiin, jotka periytyvät sukupolvelta toiselle kuin äänetön kaiku.

Yhteiskunnan moraalinen kaksoisnäkökulma – haluamme yksinkertaisia sääntöjä, mutta kohtaamme maailman, jossa hyvän ja pahan raja on sumea.

Arjen opettamat tunnepuheet – kun hiljaisuus kasvattaa kiusaajia