Nuorten hyvinvointi on koko yhteisön asia - Kohti kokonaisvaltaista ratkaisua

"Meidän on siirryttävä sanoista tekoihin. Tämä tarkoittaa konkreettisia toimia arjessamme: aitoa läsnäoloa, kuuntelemista ja välittämistä. Se tarkoittaa myös poliittisia päätöksiä, jotka priorisoivat nuorten hyvinvoinnin pitkäjänteisesti, yli vaalikausien."
— Samu Hupli, kunta- ja aluevaaliehdokas 2025, PS

Vantaan Sanomissa 11.3.2025 julkaistu Niina Saarisen pääkirjoitus nuorten hyvinvoinnista nostaa esiin tärkeitä näkökulmia, jotka ovat vahvasti linjassa omien ajatusteni kanssa. Nuorten mielenterveyden haasteet ovat monimutkainen ongelma, johon ei ole yksinkertaista ratkaisua. Kuten kirjoituksessa todetaan, pelkkä terapiatakuu tai yksittäiset toimenpiteet eivät riitä. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka huomioi nuorten elämän kaikki osa-alueet.

Ennaltaehkäisy on avainasemassa

Olen puhunut paljon ennaltaehkäisevän toiminnan puolesta. On huomattavasti tehokkaampaa ja inhimillisempää puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa kuin yrittää korjata jo syntyneitä vahinkoja. Tämä vaatii resurssien kohdentamista matalan kynnyksen palveluihin ja varhaiseen tukeen.

Ennaltaehkäisevä työ voi alkaa jo neuvolassa ja jatkua läpi kouluvuosien. Se voi sisältää esimerkiksi:

  • Vanhemmuuden tukemista jo raskausaikana

  • Varhaiskasvatuksen laadun varmistamista

  • Kouluissa tapahtuvaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta

  • Harrastusmahdollisuuksien tarjoamista kaikille nuorille

Yhteistyö ja kokonaisvaltainen lähestymistapa

Nuorten hyvinvointi ei ole vain yhden sektorin vastuulla. Tarvitsemme laaja-alaista yhteistyötä koulun, terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, nuorisotyön ja perheiden välillä. Siiloutuminen ja vastuun pallottelu eivät auta ketään.

Konkreettisia toimia voisivat olla:

  • Moniammatilliset tiimit kouluihin

  • Saumaton tiedonkulku eri toimijoiden välillä (tietosuoja toki huomioiden)

  • Yhteiset toimintamallit ja tavoitteet eri sektoreille

Vanhempien ja yhteisön rooli

Emme voi ulkoistaa nuorten hyvinvointia pelkästään ammattilaisille. Vanhemmilla ja koko yhteisöllä on merkittävä rooli nuorten tukemisessa. Tämä vaatii kuitenkin myös yhteiskunnan tukea perheille ja yhteisöille, jotta he jaksavat ja osaavat tukea nuoria.

Tukitoimia voisivat olla:

  • Vanhemmuuskoulutukset ja vertaistukiryhmät

  • Joustava työelämä, joka mahdollistaa perheen ja työn yhteensovittamisen

  • Yhteisölliset tapahtumat ja toiminta, joka tuo eri sukupolvia yhteen

Nuorten ääni kuuluviin

On ensiarvoisen tärkeää, että nuoret itse pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin ja palveluihin. Nuorisovaltuustojen ja muiden vaikuttamiskanavien roolia tulisi vahvistaa entisestään.

Ehdotuksia nuorten osallistamiseen:

  • Säännölliset kuulemistilaisuudet päättäjien ja nuorten välillä

  • Nuorten edustus kunnallisissa lautakunnissa

  • Osallistava budjetointi nuorille suunnatuissa hankkeissa

Digitaalinen maailma ja sen haasteet

Emme voi sivuuttaa digitalisaation vaikutusta nuorten elämään. Sosiaalinen media ja verkkoympäristöt ovat merkittävä osa nuorten arkea, ja niiden vaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia.

Toimenpiteitä digitaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi:

  • Vanhempien ja muiden aikuisten esimerkki, ei paeta tunteita puhelimen taakse!

  • Medialukutaidon ja kriittisen ajattelun opetuksen laajentaminen kouluissa

  • Turvallisen ja vastuullisen nettikäyttäytymisen edistäminen

  • Digitaalisten mielenterveyspalveluiden kehittäminen nuorille sopiviksi

Kohti kestäviä ratkaisuja

Nuorten hyvinvoinnin parantaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja aitoa sitoutumista. Meidän on uskallettava kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja ja etsittävä rohkeasti uusia ratkaisuja. Samalla on muistettava, että muutos lähtee meistä jokaisesta – pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus nuoren elämässä.

Konkreettisia askeleita eteenpäin:

  1. Resurssien uudelleenkohdentaminen ennaltaehkäisevään työhön

  2. Moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen kaikilla tasoilla

  3. Vanhempien ja yhteisöjen tukeminen nuorten hyvinvoinnin edistämisessä

  4. Nuorten äänen vahvistaminen päätöksenteossa

  5. Digitaalisen hyvinvoinnin huomioiminen kaikessa toiminnassa

Huplin Hyvinvointihuhu

Nuorten hyvinvointi on enemmän kuin pelkkä investointi tulevaisuuteen – se on yhteiskuntamme moraalinen velvollisuus ja elinvoimaisuuden tae. Jokainen nuori ansaitsee mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä turvallisessa, tukevassa ympäristössä. Tämä ei ole vain vanhempien tai ammattilaisten tehtävä, vaan koko yhteisön yhteinen ponnistus.

Meidän on siirryttävä sanoista tekoihin. Tämä tarkoittaa konkreettisia toimia arjessamme: aitoa läsnäoloa, kuuntelemista ja välittämistä. Se tarkoittaa myös poliittisia päätöksiä, jotka priorisoivat nuorten hyvinvoinnin pitkäjänteisesti, yli vaalikausien. Resurssien kohdentaminen ennaltaehkäisevään työhön ei ole kuluerä, vaan sijoitus, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Vain yhdessä toimien voimme luoda ympäristön, jossa jokainen nuori voi kasvaa ja kukoistaa omana itsenään. Tämä vaatii eri sektoreiden, sukupolvien ja yhteiskunnan eri osien saumatonta yhteistyötä. Se vaatii myös rohkeutta kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja ja etsiä uusia, innovatiivisia ratkaisuja.

Lopulta kyse on arvoista ja siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa. Hyvinvoivat nuoret ovat avain kestävään, oikeudenmukaiseen ja elinvoimaiseen yhteiskuntaan. Siksi jokaisen meistä – vanhempien, opettajien, päättäjien, naapureiden – on kannettava vastuumme ja tehtävä osamme. Yhdessä voimme varmistaa, että jokainen nuori tuntee olevansa arvokas, kuultu ja tuettu matkallaan kohti aikuisuutta.

Vantaan Sanomat, 11.3.2025,

Pääkirjoitus & mielipide,

Niina Saarinen


Etsi itsellesi lisää luettavaa muista kirjoituksistani

Edellinen
Edellinen

Nuorten mielenterveyskriisi – Onnellisimman maan synkkä salaisuus

Seuraava
Seuraava

Ilman terveyttä meillä ei ole mitään – ajatuksiani hyvinvoinnista ja politiikasta