Lapsi oppii nopeasti, millä tavoin hän saa vanhemman huomion. Jos positiiviset teot jäävät huomaamatta ja negatiivisiin reagoidaan voimakkaasti, lapsi alkaa hakea huomiota kielteisillä tavoilla. Tämä ilmiö ei koske vain perheitä – se heijastuu laajemmin yhteiskuntaan ja nuorten hyvinvointiin. Miten voimme katkaista tämän ketjun ja opettaa jälkipolvemme käsittelemään tunteitaan tasapainoisesti?

Nuorten mielenterveyskriisi Suomessa syvenee huolestuttavaa vauhtia. Mieli ry:n tuoreet tilastot paljastavat karua todellisuutta: psyykkinen kuormittuneisuus yleistyy ja nuorten itsemurhien määrä kasvaa. Miten “maailman onnellisin maa” voi epäonnistua näin pahasti nuortensa hyvinvoinnissa? Tässä blogissa pohdin syitä ja esitän konkreettisia ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Diagnoosien ja määrittelevien termien vaikutus itseymmärrykseen ja identiteettiin on lähes yhtä tärkeä aihe kokonaishyvinvoinnin kannalta kuin diagnoosit itsessään. Kuinka herkästi ihmiset alkavat määritellä itseään ja toisiaan lääketieteellisinkin termein, ja miten tämä voi rajoittaa persoonallisuuden kehittymistä?

Yhteiskunnan moraalinen kaksoisnäkökulma – haluamme yksinkertaisia sääntöjä, mutta kohtaamme maailman, jossa hyvän ja pahan raja on sumea.