Miksi negatiivisuus ohjaa lapsen käytöstä enemmän kuin positiivisuus?

Lapsen käyttäytymistä ohjaa usein yksinkertainen periaate: huomio on palkitsevaa. Tämä tarkoittaa, että lapsi hakee huomiota joko positiivisilla tai negatiivisilla tavoilla, riippuen siitä, kumpi tuo hänelle enemmän vastakaikua. Jos vanhempi reagoi voimakkaasti lapsen negatiiviseen käytökseen mutta jättää positiiviset teot huomiotta, lapsi oppii nopeasti, että kielteisellä toiminnalla saa enemmän huomiota. Tämä ilmiö on valitettavan yleinen ja heijastuu sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla monin tavoin.

Miksi negatiivisuus hallitsee?

Ihmismieli on evoluution myötä herkistynyt havaitsemaan uhkia ja negatiivisia asioita selviytymisen takaamiseksi. Tämä taipumus näkyy myös kasvatuksessa: vanhempi saattaa tiedostamattaan keskittyä korjaamaan lapsen ei-toivottua käytöstä ja jättää toivotun käytöksen huomiotta. Kuten tutkimukset osoittavat, negatiiviset tunteet ja kokemukset ovat usein voimakkaampia ja pitkäkestoisempia kuin positiiviset, mikä vaatii tietoisia ponnisteluja tasapainon saavuttamiseksi [7][10].

Ylisukupolvinen malli ja kulttuurilliset odotukset

Suomalaisessa kulttuurissa tunteiden tukahduttaminen ja pärjäämisen eetos ovat olleet pitkään vallalla. Tunteiden ilmaisemista on pidetty heikkouden merkkinä, mikä on johtanut siihen, että monet vanhemmat eivät ole oppineet käsittelemään omia tunteitaan tai tukemaan lastensa tunnetaitoja [11]. Tämä ylisukupolvinen malli voi jatkua, ellei sitä tietoisesti katkaista.

Vanhempien oma hyvinvointi ja kyky käsitellä tunteitaan ovat avainasemassa lasten tunnetaitojen kehityksessä. Esimerkiksi pitkäaikainen negatiivinen tunnereaktiivisuus lapsuudessa voi ennustaa myöhempiä sosioemotionaalisia vaikeuksia, kuten käytöshäiriöitä tai tunne-elämän ongelmia [2]. Vanhemman sensitiivisyys voi kuitenkin toimia suojaavana tekijänä [2][3].

Huomion laatu ratkaisee

Olen huomannut tämän ilmiön omassa arjessani vanhempana. On päiviä, jolloin huomioni lapsiini jää vajaaksi – vastailen positiivisiinkin asioihin hajamielisesti tai nyökkäilen automaattisesti, kun ajatukseni harhailevat muualla. Sen sijaan, jos he käyttäytyvät tavalla, joka vaatii välitöntä puuttumista, annan heille jakamattoman huomioni. Tämä on johtanut siihen, että negatiiviset tilanteet ovat saaneet enemmän painoarvoa kuin toivottavat hetket, mikä on osaltaan vahvistanut kielteistä käytösmallia.

Olen alkanut tietoisesti huomioida positiivisia asioita ja antaa lapsilleni jakamatonta huomiota myös arjen pienissä onnistumisissa. Muutos heidän käytöksessään on ollut merkittävä: he ovat alkaneet hakea huomiotamme enemmän myönteisillä tavoilla ja kodin ilmapiiri on selvästi keventynyt. Tiedostan kuitenkin oman jatkuvan haasteeni – oppia huomaamaan ja säätelemään omaa tunteidenilmaisuani ja negatiivisia reaktioita riittävän ajoissa.

Miten voimme tukea lasten tunnetaitoja?

Lasten tunnetaitojen kehittäminen alkaa arjen pienistä teoista ja vanhemman omasta esimerkistä. Muutamia ajatuksia:

1. Positiivisen huomion vahvistaminen

   • Huomioi lapsen toivottu käytös aktiivisesti sanallisin kehuin tai elein. Esimerkiksi: "Huomasin, että autoit pikkusiskoasi – se oli todella ystävällistä!"

   • Käytä positiivisia keinoja päivittäin ilman rajoituksia – tämä vahvistaa lapsen myönteistä käyttäytymistä tehokkaammin kuin pelkkä kielteisen käytöksen rajoittaminen [5].

2. Tunnetaitojen opettaminen

   • Sanoita tunteita: "Näytät olevan pettynyt. Haluatko kertoa, mikä harmittaa?"

   • Harjoitelkaa yhdessä tunteiden tunnistamista ja nimeämistä esimerkiksi kirjojen tai leikkien avulla [4].

   • Opeta lapselle, että kaikki tunteet ovat sallittuja mutta niiden ilmaisutapoja voi harjoitella.

3. Rauhoittumisen tukeminen

   • Luo turvallinen tila, jossa lapsi voi rauhoittua haastavissa tilanteissa ilman rangaistuksen tuntua [4].

   • Ole läsnä rauhallisesti ja viesti: "Ei hätää, olen tässä."

4. Johdonmukaisuus ja rutiinit

   • Selkeät säännöt ja rutiinit antavat lapselle turvallisuuden tunnetta ja auttavat häntä säätelemään käyttäytymistään [4].

5. Vanhemman itsetutkiskelu

   • Pohdi omia reaktioitasi: Miksi jokin lapsen käytös herättää sinussa voimakkaita tunteita? Onko taustalla omaksuttu kasvatusmalli?

   • Hae tarvittaessa tukea esimerkiksi vertaistukiryhmistä tai terapiasta.

Yhteiskunnallinen ulottuvuus

Negatiivisen huomion ylivalta ei ole vain perheiden sisäinen haaste – se heijastuu laajemmalle yhteiskuntaan. Nuorten mielenterveyskriisi Suomessa osoittaa, miten tärkeää olisi panostaa tunnetaitojen opettamiseen jo varhaiskasvatuksesta lähtien [9]. Tunnetaitojen integroiminen koulujen opetussuunnitelmiin voisi auttaa katkaisemaan ylisukupolvisen ketjun ja edistämään hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Lisäksi yhteiskunnan tulisi tukea perheitä tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita, kuten vanhemmuuskoulutusta ja terapeuttista apua. Perheiden hyvinvointi on avainasemassa lasten tasapainoisen kehityksen turvaamisessa.

Lopuksi

Tunteiden käsittely ei ole itsestäänselvyys – se on taito, jonka oppiminen vaatii aikaa ja harjoittelua niin lapsilta kuin aikuisiltakin. Kun vanhemmat tiedostavat oman käyttäytymisensä vaikutukset ja tekevät tietoisia valintoja positiivisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi, he voivat luoda perustan sukupolvelle, joka osaa kohdata elämän haasteet tasapainoisemmin.

Muutos alkaa pienistä askelista: kiitoksen sanoista, rauhallisesta läsnäolosta ja aidosta kiinnostuksesta lasta kohtaan. Näillä teoilla voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa jokainen lapsi kokee olevansa arvokas juuri sellaisena kuin on.

Jokainen pieni askel kohti myönteisempää vuorovaikutusta on askel kohti parempaa tulevaisuutta – ei vain lapsillemme vaan koko yhteiskunnalle.

---

Lähteet

[2] [PDF] Lapsen pitkäaikaisen voimakkaan negatiivisen tunnereaktiivisuuden ... https://www.utupub.fi/bitstream/10024/179395/1/Haarala_Veera_opinnayte.pdf

[3] [PDF] Hyvä kasvaa - Lastensuojelun Keskusliitto https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/Hyva%CC%88_Kasvaa_final_.pdf

[4] 6. Vahvista tunteiden säätelyä - Mielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lasten-haastavan-kaytoksen-omahoito-ohjelma/6-vahvista-tunteiden-saatelya

[5] POSITIIVISET KEINOT - Omahoito-ohjelma - Mielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lasten-haastavan-kaytoksen-omahoito-ohjelma/positiiviset-keinot

[6] 9. Huomiotta jättäminen - Mielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lasten-haastavan-kaytoksen-omahoito-ohjelma/9-huomiotta-jattaminen

[7] Pekka Sauri | Onko negatiivinen ajattelu onnellisuuden este? - Apu https://www.apu.fi/artikkelit/onko-negatiivinen-ajattelu-onnellisuuden-este-negatiivisuus-tarttuu-ihmisesta-toiseen-salamannopeasti

[8] Millaiseen tulevaisuuteen lapsilla on oikeus? - Sitra https://www.sitra.fi/artikkelit/millaiseen-tulevaisuuteen-lapsilla-on-oikeus/

[9] Nuorten mielenterveyskriisi Suomessa - Onnellisimman maan synkkä salaisuus — Samu Hupli https://hupli.fi/kirjoituksia/20250313-maailman-onnellisin-maa

[10] Mitä negatiivisen vuorovaikutuksen kierre tarkoittaa? https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lasten-haastavan-kaytoksen-omahoito-ohjelma/mita-negatiivisen-vuorovaikutuksen-kierre

[11] Tunnetaitojen kritiikki: Onko hiljaisuus sittenkin kultaa vai saako jo huutaa? — Samu Hupli https://hupli.fi/kirjoituksia/20250306-hiljaisuus-kultaa-vai-saako-jo-huutaa

[12] Kasvu ja kehitys eri-ikäkausina - Terveyskirjasto https://www.terveyskirjasto.fi/pla00018

[13] Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys https://www.duodecimlehti.fi/duo93467

[14] Varhainen vuorovaikutus ja lapsen psyykkinen kehitys https://www.duodecimlehti.fi/duo91150

[15] Lapsen kasvu ja kehitys - Mannerheimin Lastensuojeluliitto https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/

[16] [PDF] Lasten huomioiminen aikuispsykiatriassa 1.pdf - Theseus https://www.theseus.fi/bitstream/10024/271504/3/Lasten%20huomioiminen%20aikuispsykiatriassa%201.pdf

[17] Varhainen vuorovaikutus - merkityksellinen lapsen kehitykselle https://www.labopen.fi/lab-pro/varhainen-vuorovaikutus-merkityksellinen-lapsen-kehitykselle/

[18] [PDF] Vanhemman vaikutus 0–3-vuotiaan lapsen psykososiaaliseen ... https://www.theseus.fi/bitstream/10024/812645/2/Opinnaytetyo_Keppo_Kala.pdf

[19] Lapsen yksilöllisyyden huomioiminen https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/mentalisaatio-vanhemmuudessa/lapsen-yksilollisyyden-huomioiminen/

[20] VIERAANNUTTAMINEN - Isät lasten asialla ry https://www.isatlastenasialla.fi/vieraannuttaminen/

[21] Varhainen vuorovaikutus kielen kehityksen perustana - Käypä hoito https://www.kaypahoito.fi/sll26551

[22] [PDF] Lapsiperheiden stressistä - UTU https://sites.utu.fi/finnbrain/wp-content/uploads/sites/68/2021/06/Lapsiperheiden-stressista.pdf

[23] Lasten käytöshäiriöihin tulee puuttua ajoissa - Lääkärilehti https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/lasten-kaytoshairioihin-tulee-puuttua-ajoissa/?public=0a34f8bb355a519541d62d6aa8f29986

[24] Unconditional parenting - Kiintymysvanhemmuusperheet ry https://kiintymysvanhemmuus.fi/unconditional-parenting/

[25] Vuorovaikutus ja ohjaus - Opetushallitus https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/vuorovaikutus-ja-ohjaus

---

Etsi itsellesi lisää luettavaa muista kirjoituksistani

• Mielenterveys
• Avoimuus
• Hyvinvointi
• Nuoret
• Koulujärjestelmä
• Kulttuuri
• Vanhemmuus
• Yhteiskunta
• Perheet
• Tunteet
• Lapset
• Itsetuntemus
• Koulutus
• Käyttäytyminen
• Kasvatuskulttuuri
• Politiikka
• Työhyvinvointi
• Tunnetaidot
• Vaalit
• Kuntapolitiikka
• Yrittäjyys
• Psykologia
• Yhteisöllisyys
• Filosofia
• Huumeet
• Päihdeongelma
• Varhaiskasvatus
• Liikunta
• Terveydenhuolto
• Yritystoiminta
• Autenttisuus
• Ennaltaehkäisy
• Hiljainen oppiminen
• Biologia
• Negatiivisuus
• Etiikka