Persoonallisuus diagnoosin varjossa
ADHD ja muut neuropsykiatriset diagnoosit ovat nousseet vahvasti esiin omissanikin teksteissä. Mutta oletko pysähtynyt miettimään, miten paljon diagnoosi voi muokata käsitystäsi itsestäsi? Entä oletko huomannut, kuinka herkästi alamme määritellä itseämme ja toisiamme lääketieteellisin termein? Tämä ilmiö on voimistunut, ja sen vaikutukset voivat ulottua yllättävän syvälle identiteettiimme.
Jokainen meistä on pohjimmiltaan paljon enemmän kuin ominaisuuksiemme tai olosuhteidemme summa. Silti yhä useammin kohtaamme tilanteita, joissa diagnoosista ei tule vain työkalu itseymmärrykseen ja avun saamiseen, vaan siitä muodostuu koko persoonallisuuden ja identiteetin perusta [1][2].
Diagnoosin kahle
Kun ihminen saa diagnoosin, oli kyseessä sitten masennus, ADHD tai vaikkapa epävakaa persoonallisuushäiriö, se voi aluksi tuntua helpottavalta. Vihdoin on selitys omille kokemuksille ja tunteille. Mutta entä jos diagnoosista tuleekin kahle, joka rajoittaa näkemystämme itsestämme?
Ongelmaksi muodostuu se, että alamme helposti nähdä itsemme vain diagnoosin kautta. "Oon ihan ADHD" -tyyppiset lausahdukset kertovat siitä, miten vahvasti samaistumme saamiimme määritelmiin [4]. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa rajoitamme itsemme tiettyihin termeihin ja käyttäytymismalleihin.
Vahvistusharhan vaara
Psykologiassa tunnettu ilmiö, vahvistusharha, astuu kuvaan, kun alamme etsiä todisteita diagnoosillemme. Huomaamme helpommin ne asiat, jotka tukevat käsitystämme itsestämme "masentuneena" tai "ADHD-henkilönä", ja saatamme jättää huomiotta ne puolet itsestämme, jotka eivät sovi tähän muottiin [5].
Tämä voi johtaa itseään toteuttavaan ennusteeseen: Kun uskomme olevamme tietynlaisia diagnoosin perusteella, alamme myös käyttäytyä sen mukaisesti. Näin diagnoosi ei enää ole vain kuvaus oireistamme, vaan siitä tulee osa identiteettiämme [6].
Autenttisuuden kaipuu
Filosofi Charles Taylor puhuu autenttisuuden etiikasta, joka korostaa yksilön tarvetta toteuttaa itseään aidosti sellaisena kuin on [7]. Mutta miten voimme olla aitoja itsellemme, jos olemme rakentaneet identiteettimme ulkoisten määritelmien varaan?
Kun emme elä aitona itsenämme vaan ulkoisten määritteiden kautta, päädymme usein tilanteeseen, jossa poltamme kynttiläämme molemmista päistä. Yritämme sovittaa itsemme muottiin, joka ei ehkä olekaan meille sopiva. Tämä autenttisuuden puute ja itsensä rajoittaminen johtavat usein kärsimykseen ja uupumukseen [3].
Kohti kokonaisvaltaisempaa näkemystä
On tärkeää muistaa, että diagnoosi on työkalu, ei määritelmä koko persoonallisuudelle. Se voi auttaa meitä ymmärtämään tiettyjä puolia itsestämme ja saada tarvitsemaamme apua, mutta se ei saisi olla koko identiteettimme perusta.
Miten sitten voisimme nähdä itsemme ja toisemme kokonaisvaltaisemmin? Ehkä voisimme alkaa kiinnittää enemmän huomiota vahvuuksiimme, unelmiimme ja niihin puoliin itsessämme, jotka eivät mahdu diagnoosin raameihin. Voisimme myös harjoitella puhumaan itsestämme ja kokemuksistamme tavalla, joka ei määrittele meitä diagnoosin kautta.
Miten sinä määrittelet itsesi? Ja miten voisit laajentaa käsitystäsi itsestäsi niin, että se kattaisi kaikki ne moninaiset puolet, jotka tekevät sinusta ainutlaatuisen yksilön?
Lähteet
[1] Sairaanhoitajan toteuttamandialektisen käyttäytymisterapian vaikutus epävakaaseen persoonallisuushäiriöön https://www.theseus.fi/bitstream/10024/867959/2/Salmela_Eveliina_Kulju_Jenni.pdf
[2] Dissosiatiivinen identiteettihäiriö - Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Dissosiatiivinen_identiteettih%C3%A4iri%C3%B6
[3] [PDF] Ihmisen autenttisuus hyvän elämän edellytyksenä - Trepo https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/99509/GRADU-1469013897.pdf?sequence=1
[4] Oikeuspsykiatrisen potilaan valvonta-aika https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/ammatillinen-jatkokoulutus-dokumentit/EPA-kuvaukset/oikeuspsykiatrian%20EPAt.pdf
[5] [PDF] AUTENTTISUUDEN HAASTE NARRATIIVISELLE MINUUDELLE https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/149432/SaarikoskiPauli.pdf?sequence=2&isAllowed=y
[6] Depressio https://www.kaypahoito.fi/hoi50023
[7] [PDF] Demian Seesjärvi: Kohti autenttista ääntä ja itseilmaisua - Theseus https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/97036/Seesjarvi_Demian.pdf?sequence=1
[8] Persoonallisuushäiriöt - Terveyskirjasto https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00407
[9] Epävakaa persoonallisuus - Käypä hoito https://www.kaypahoito.fi/hoi50064
[10] Terapiasuhteen ongelmat epävakaan persoonallisuus- ... https://kognitiivinenpsykoterapia.fi/wp-content/uploads/2022/11/Terapiasuhteen-ongelmat-epa%E2%95%A0evakaan-persoonallisuusha%E2%95%A0eirio%E2%95%A0en-psykoterapiassa-epa%E2%95%A0eonnistumisen-vai-hyva%E2%95%A0en-hoitotuloksen-merkkeja%E2%95%A0e.pdf
[11] Epävakaa persoonallisuus - Terveyskirjasto https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00994
[12] Kolmen A:n sykli vahvuutena: Arvot-Autenttisuus-Armollisuus https://www.yhteisoavain.fi/kolmen-an-sykli-vahvuutena-arvot-autenttisuus-armollisuus/
[13] masentuneiden kokemuksia psykiatrisesta diagnoosista https://helda.helsinki.fi/bitstreams/0165cfca-60bd-43d6-b3ec-e94b39828f2e/download
[14] F44 Dissosiaatiohäiriöt - Mielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/fi/f44-dissosiaatiohairiot
[15] [PDF] Ihannekuvia ja autenttisuutta - - Helda https://helda.helsinki.fi/bitstreams/db3ae9a7-d79c-416a-b2b1-6819ebe7a32e/download
[16] Nuorten neuropsykiatriset häiriöt - ADHD, Aspergerin ... https://www.duodecimlehti.fi/duo96234
[17] Persoonallisuushäiriöt ja työkyky - Duodecim-lehti https://www.duodecimlehti.fi/duo99552
[18] [PDF] HAVAINNOSTA HAHMOKSI Temperamentti - Theseus https://www.theseus.fi/bitstream/10024/132483/1/Kangas_Anni.pdf
[19] TYÖUUPUMUS JA PERSOONALLISUUS - Osuva https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/6871/osuva_3458.pdf?sequence=1&isAllowed=y
[20] Trauma johtaa persoonallisuuden jakautumiseen - Tunne ja Mieli https://www.tunnejamieli.fi/2018/03/09/trauma-johtaa-persoonallisuuden-jakautumiseen-toipuminen-kestaa-pitkaan-mutta-mahdollista/
Etsi itsellesi lisää luettavaa muista kirjoituksistani
- Avoimuus
- Mielenterveys
- Nuoret
- Vanhemmuus
- Hyvinvointi
- Yhteiskunta
- Koulujärjestelmä
- Perheet
- Käyttäytyminen
- Tunteet
- Lapset
- Kulttuuri
- Tunnetaidot
- Etiikka
- Huumeet
- Vaalit
- Päihdeongelma
- Kasvatuskulttuuri
- Itsetuntemus
- Hiljainen oppiminen
- Digitaalinen aikakausi
- Rasismi
- Alkoholi
- Koulutus
- Yhteisöllisyys
- Moraali
- Huijaus
- Prosessoitu ruoka
- Vastakkainasettelu
- Masennus
- Diagnoosit
- Vähemmistöt
- Filosofia
- Erilaisuus
- Ihmiskunta
- Ahdistus
Nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Tässä ajatuksiani Vantaan Sanomien pääkirjoituksen pohjalta. Ennaltaehkäisy, yhteistyö ja digitaalisen maailman haasteet ovat avainasemassa. Jokaisen meistä – vanhempien, opettajien, päättäjien, naapureiden – on kannettava vastuumme ja tehtävä osamme.