Erilaisuus, evoluutio ja polarisaatio: Tasapainoilua monimuotoisuuden ja yhtenäisyyden välillä
Oletko miettinyt, miksi ihmisillä on niin vahva taipumus kiinnittää huomiota erilaisuuteen - ja usein negatiivisessa mielessä? Oli kyse sitten liian pitkästä, liian lyhyestä tai muuten ulkoisilta tai sisäisiltä ominaisuuksiltaan eroavasta henkilöstä, erilaisuus tuntuu herättävän meissä vaistomaisen reaktion. Tämä ilmiö on niin yleismaailmallinen, että sen täytyy juontaa juurensa syvemmältä kuin pelkästä kulttuurista. Erilaisuuden biologinen syrjintä on monimutkainen ilmiö, joka kumpuaa evoluutiohistoriastamme, mutta jolla on merkittäviä vaikutuksia nykypäivän sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskuntaan.
"Tasapainoilu erilaisuuden hyväksymisen, yhteisten normien ylläpitämisen ja haitallisen polarisaation välttämisen välillä on jatkuva haaste, mutta se on välttämätöntä toimivan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseksi."
Evoluution varjopuoli
Erilaisuuden syrjintä juontaa juurensa syvälle evoluutiohistoriaamme. Varhaisille ihmisille kyky tunnistaa nopeasti poikkeavuuksia ympäristössä oli elintärkeä selviytymiskeino. Epätavallinen saattoi merkitä vaaraa, oli kyse sitten oudosta eläimestä tai vieraasta heimosta [1]. Tämä nopea erottelukyky on jäänyt osaksi biologiaamme, vaikka sen alkuperäinen tarkoitus on nyky-yhteiskunnassa suurelta osin kadonnut.
Aivojemme mantelitumake reagoi edelleen voimakkaasti poikkeaviin ärsykkeisiin, mikä voi laukaista "taistele tai pakene" -reaktion jopa harmittomissa tilanteissa [2]. Tämä automaattinen neurologinen vaste selittää osaltaan, miksi reagoimme usein niin voimakkaasti kohdatessamme jotain normaalista poikkeavaa - oli kyse sitten ulkonäöstä, käytöksestä tai ajattelutavasta.
Kulttuurin ja biologian vuoropuhelu
Vaikka erilaisuuden syrjinnällä on biologinen pohja, kulttuuri muokkaa voimakkaasti sitä, miten tämä taipumus ilmenee. Yhteiskunnan normit ja arvot määrittelevät pitkälti sen, mitä pidämme "normaalina" ja mitä "erilaisena" [3]. Tämä selittää, miksi eri kulttuureissa saatetaan suhtautua hyvin eri tavoin samoihin ominaisuuksiin.
Esimerkiksi pituuteen liittyvät stereotypiat vaihtelevat huomattavasti eri puolilla maailmaa. Länsimaissa pitkää pituutta pidetään usein ihanteellisena etenkin miehillä, kun taas joissakin Aasian kulttuureissa keskipituus tai jopa lyhyempi pituus voi olla arvostetumpaa [4]. Tämä osoittaa, kuinka kulttuuriset tekijät voivat muokata biologisia taipumuksiamme.
Neurokemian ja psykologian näkökulma
Erilaisuuden kohtaaminen aktivoi aivoissa monimutkaisia neurokemiallisia prosesseja. Dopamiini, serotoniini ja oksitosiini ovat keskeisiä välittäjäaineita, jotka vaikuttavat siihen, miten reagoimme sosiaalisiin tilanteisiin ja erilaisuuteen [5]. Esimerkiksi oksitosiini, jota usein kutsutaan "kiintymyshormoniksi", voi paradoksaalisesti lisätä sekä empatiakykyä omaa ryhmää kohtaan että vihamielisyyttä ulkopuolisia kohtaan [6].
Psykologisesta näkökulmasta erilaisuuden syrjintä liittyy vahvasti ihmisen tarpeeseen kategorisoida ja yksinkertaistaa monimutkaista maailmaa. Sosiaalisen identiteetin teoria selittää, kuinka ihmisillä on taipumus jakaa maailma "meihin" ja "heihin", mikä voi johtaa ennakkoluuloihin ja syrjintään [7]. Tämä prosessi on usein tiedostamaton ja automaattinen, mikä tekee sen muuttamisesta haastavaa.
Erilaisuuden hyödyt ja haitat
On tärkeää ymmärtää, että vaikka erilaisuuden syrjintä on syvällä biologiassamme, erilaisuus itsessään on ollut ja on edelleen elintärkeää ihmislajin selviytymiselle ja kehitykselle. Geneettinen monimuotoisuus on avain lajin sopeutumiskykyyn ja selviytymiseen muuttuvissa olosuhteissa [8]. Samoin kulttuurinen ja kognitiivinen monimuotoisuus edistää innovaatioita ja ongelmanratkaisukykyä yhteisöissä [9].
Toisaalta liiallinen erilaisuuden hyväksyminen ja pyrkimys miellyttää jokaista yksilöä voi johtaa ongelmiin. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on tärkeää, että on olemassa tiettyjä yhteisiä normeja ja arvoja. Täydellinen relativismi, jossa kaikki käytös ja ajattelutavat hyväksytään kritiikittä, voi johtaa yhteiskunnan hajanaisuuteen ja konflikteihin [10].
Kohti tasapainoisempaa suhtautumista
Miten voimme sitten tasapainotella biologisten taipumustemme ja nyky-yhteiskunnan tarpeiden välillä? Yksi keskeinen keino on tietoisuuden lisääminen. Kun ymmärrämme paremmin omia automaattisia reaktioitamme, voimme oppia hallitsemaan niitä paremmin [11].
Koulutuksella on tässä merkittävä rooli. Opettamalla jo varhaisessa vaiheessa kriittistä ajattelua ja empatiataitoja voidaan vähentää haitallisia ennakkoluuloja [12]. Lisäksi monimuotoisuuden lisääminen arkiympäristössä voi auttaa totuttamaan aivomme erilaisuuteen ja vähentää automaattisia negatiivisia reaktioita [13].
Yhteiskunnallisella tasolla on tärkeää luoda rakenteita, jotka tukevat monimuotoisuutta mutta samalla ylläpitävät yhteisiä arvoja ja normeja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi syrjinnän vastaista lainsäädäntöä, mutta myös yhteisten arvojen ja tavoitteiden korostamista [14].
Tässä on ehdotus uudesta kappaleesta ja päivitetystä lopetuksesta blogitekstiin:
Vastakkainasettelu ja polarisaatio
Erilaisuuden syrjintä voi johtaa laajempaan yhteiskunnalliseen vastakkainasetteluun ja polarisaatioon. Poliittinen ja sosiaalinen polarisaatio on lisääntynyt viime vuosina, mikä vaikuttaa negatiivisesti moniin elämän osa-alueisiin [15]. Polarisaatio heikentää sosiaalista yhteenkuuluvuutta, luottamusta ja demokraattisia instituutioita [16]. Se voi vaikeuttaa yhteistyötä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi ja johtaa jopa syrjintään työmarkkinoilla tai sosiaalisissa suhteissa [20].
Polarisaatio voi kuitenkin myös toimia kollektiivisen toiminnan perustana [18]. Se voi yhdistää ihmisiä yhteisen asian ympärille ja motivoida heitä toimimaan muutoksen puolesta. Tämä voi johtaa sekä positiivisiin että negatiivisiin seurauksiin yhteiskunnassa. Polarisaatio ei siis ole itsessään hyvä tai paha, vaan sen vaikutukset riippuvat kontekstista ja ryhmien normeista.
On tärkeää ymmärtää polarisaation dynamiikkaa ja pyrkiä rakentavaan vuoropuheluun eri ryhmien välillä. Monimuotoisuuden arvostaminen ja yhteisten arvojen löytäminen voivat auttaa vähentämään haitallista polarisaatiota ja edistää yhteiskunnallista kehitystä.
Lopuksi
Erilaisuuden biologinen syrjintä on monimutkainen ilmiö, joka juontaa juurensa syvälle evoluutiohistoriaamme. Vaikka emme voi täysin poistaa tätä taipumusta, voimme oppia ymmärtämään ja hallitsemaan sitä paremmin.
Tasapainoilu erilaisuuden hyväksymisen, yhteisten normien ylläpitämisen ja haitallisen polarisaation välttämisen välillä on jatkuva haaste, mutta se on välttämätöntä toimivan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseksi.
Erilaisuus on pohjimmiltaan rikkaus ja välttämättömyys ihmiskunnan selviytymiselle ja kehitykselle. Meidän tehtävämme on oppia hyödyntämään tätä monimuotoisuutta samalla kun opimme hallitsemaan omia biologisia taipumuksiamme. Vain näin voimme rakentaa yhteiskunnan, joka on sekä monimuotoinen että yhtenäinen.
Lähteet
[1] Kurzban, R., Tooby, J., & Cosmides, L. (2001). Can race be erased? Coalitional computation and social categorization. Proceedings of the National Academy of Sciences, 98(26), 15387-15392.
[2] LeDoux, J. (2003). The emotional brain, fear, and the amygdala. Cellular and molecular neurobiology, 23(4), 727-738.
[3] Berger, P. L., & Luckmann, T. (1966). The social construction of reality: A treatise in the sociology of knowledge. Penguin UK.
[4] Gao, W., & Smyth, R. (2010). Health human capital, height and wages in China. Journal of Development Studies, 46(3), 466-484.
[5] Crespi, B. J. (2016). Oxytocin, testosterone, and human social cognition. Biological Reviews, 91(2), 390-408.
[6] De Dreu, C. K., Greer, L. L., Van Kleef, G. A., Shalvi, S., & Handgraaf, M. J. (2011). Oxytocin promotes human ethnocentrism. Proceedings of the National Academy of Sciences, 108(4), 1262-1266.
[7] Tajfel, H., & Turner, J. C. (1979). An integrative theory of intergroup conflict. The social psychology of intergroup relations, 33(47), 74.
[8] Frankham, R. (2005). Genetics and extinction. Biological conservation, 126(2), 131-140.
[9] Page, S. E. (2008). The difference: How the power of diversity creates better groups, firms, schools, and societies. Princeton University Press.
[10] Putnam, R. D. (2007). E pluribus unum: Diversity and community in the twenty‐first century the 2006 Johan Skytte Prize Lecture. Scandinavian political studies, 30(2), 137-174.
[11] Devine, P. G., Forscher, P. S., Austin, A. J., & Cox, W. T. (2012). Long-term reduction in implicit race bias: A prejudice habit-breaking intervention. Journal of experimental social psychology, 48(6), 1267-1278.
[12] Aboud, F. E., Tredoux, C., Tropp, L. R., Brown, C. S., Niens, U., & Noor, N. M. (2012). Interventions to reduce prejudice and enhance inclusion and respect for ethnic differences in early childhood: A systematic review. Developmental Review, 32(4), 307-336.
[13] Pettigrew, T. F., & Tropp, L. R. (2006). A meta-analytic test of intergroup contact theory. Journal of personality and social psychology, 90(5), 751.
[14] Kymlicka, W. (2010). The rise and fall of multiculturalism? New debates on inclusion and accommodation in diverse societies. International social science journal, 61(199), 97-112.
[15] Researchers Find Broad Impacts from Political Polarization https://www.uwyo.edu/news/2021/02/researchers-find-broad-impacts-from-political-polarization.html
[16] Understanding and Addressing Social Polarization Between Distinct ... https://democratic-erosion.org/2024/04/11/understanding-and-addressing-social-polarization-between-distinct-groups-in-america-can-we-bridge-the-gap/
[17] Polarization, diversity, and democratic robustness - PNAS https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.2113843118
[18] Polarization is the psychological foundation of collective engagement https://www.nature.com/articles/s44271-024-00089-2
[19] Unity in Diversity - Societal Polarization - Enterprise Risk Management https://www.ica-erm.com/post/unity-in-diversity
[20] Andres Reiljan on affective polarisation: Causes, impacts and ... https://www.eui.eu/news-hub?id=andres-reiljan-on-affective-polarisation-causes-impacts-and-solutions
[21] Social Trust in Polarized Times: How Perceptions of Political ... https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8932466/
[22] The Ripple Effects of Political Polarization in Society - CoBS Insights https://cobsinsights.org/2024/10/16/the-ripple-effects-of-political-polarization-in-society/
