Tunnetaitojen kritiikki: Onko hiljaisuus sittenkin kultaa vai saako jo huutaa?

Suomalaisessa kulttuurissa on pitkään vallinnut ajatus siitä, että tunteiden näyttäminen on heikkouden merkki. Tämä ajattelutapa on juurtunut syvälle yhteiskuntaamme vaikuttaen merkittävästi siihen, miten käsittelemme ja ilmaisemme tunteitamme. Tunteiden tukahduttamisella on kuitenkin hintansa, joka näkyy niin yksilöiden hyvinvoinnissa kuin yhteiskunnan tasolla.

Lapsuuden tunnetaitojen muovautuminen

Lapsuudessa opimme tunnetaitoja pääasiassa vanhemmiltamme, opettajiltamme ja muilta ympärillämme olevilta aikuisilta. Suomalaisessa kasvatuskulttuurissa on perinteisesti korostettu vahvuutta ja pärjäämistä mikä on usein johtanut tunteiden vähättelyyn tai jopa niiden tukahduttamiseen [1]. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa lapsi ei voi muuta, kuin oppia, että tietyt tunteet ovat "kiellettyjä" tai "häpeällisiä".

On osoitettavissa, että vanhempien ja muiden auktoriteettihahmojen negatiiviset reaktiot lasten tunteisiin voivat johtaa pitkäaikaisiin vaikeuksiin tunteiden käsittelyssä [2]. Esimerkiksi jos lasta toistuvasti kielletään itkemästä tai osoittamasta pettymystä, hän saattaa oppia tukahduttamaan näitä tunteita myös aikuisuudessa.

Suomalaisessa kulttuurissa erityisesti poikia on perinteisesti kasvatettu “nielemään” tunteensa. “Pojat eivät itke” -ajattelu on valitettavan yleistä mikä voi johtaa siihen, että pojat ja myöhemmin miehet kokevat vaikeaksi ilmaista haavoittuvuuttaan tai surua. [3] Huomioi kuitenkin, että tunteiden tukahduttaminen ei rajoitu vain miehiin - se on laaja, koko yhteiskuntaa koskettava ilmiö.

Yhteiskunnan odotukset vs. aitous

Suomalaisessa yhteiskunnassa on vahva pärjäämisen eetos. Meidän odotetaan selviytyvän haasteista itsenäisesti ja näyttävän ulospäin vahvoilta [4]. Tämä kulttuurinen odotus on usein ristiriidassa yksilön aitojen tunteiden ja kokemusten kanssa.

Tämä ristiriita voi johtaa tilanteeseen, jossa yksilö kokee jatkuvaa painetta esittää jotain muuta kuin mitä hän todella on. Tällainen naamion pitäminen voi olla äärimmäisen kuluttavaa ja johtaa lopulta uupumukseen, masennukseen tai muihin mielenterveyden ongelmiin [5].

Tämä ristiriita koskettaa kaikkia yhteiskunnan jäseniä, mutta sen vaikutukset voivat ilmetä eri tavoin eri ryhmissä. Vaikka vähemmistöryhmien, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tai maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, näkyvyys ja hyväksyntä ovatkin lisääntyneet, monet yksilöt kokevat edelleen haasteita tasapainoillessaan oman identiteettinsä ja yhteiskunnan odotusten välillä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että tunteiden tukahduttaminen ja autenttisuuden haasteet koskettavat laajasti koko yhteiskuntaa, eikä kyse ole vain tiettyjen ryhmien ongelmasta.

Hiljaisuuden hinta

Suomalainen sananlasku "Hiljaa hyvä tulee" [tirsk] kuvastaa hyvin kulttuurimme suhtautumista hiljaisuuteen. Vaikeneminen ja tunteiden tukahduttaminen nähdään usein vahvuutena tai kohteliaisuutena. Todellisuudessa tällä hiljaisuudella voi olla vakavia seurauksia.

Tukahduttamalla tunteitamme ja jättämällä ongelmat käsittelemättä, ne eivät katoa, vaan kasaantuvat. Tämä voi johtaa krooniseen stressiin, ahdistukseen ja jopa fyysisiin terveysongelmiin [7]. Lisäksi se voi vaikeuttaa ihmissuhteiden muodostamista ja ylläpitämistä, sillä aito yhteys vaatii avointa kommunikaatiota ja tunteiden jakamista [8].

Suomalaisessa työelämässä tunteiden tukahduttaminen on erityisen yleistä. Monet kokevat, että työpaikalla ei ole sopivaa näyttää tunteita, mikä voi johtaa työuupumukseen ja tyytymättömyyteen [9].

Psykologiset ja evolutiiviset näkökulmat

Tunteiden tukahduttamisella on evolutiivinen perusta. Kyky säädellä tunteitaan on ollut tärkeä selviytymiskeino ihmisen historiassa [10]. Suomalaisessa kontekstissa tämä on näkynyt erityisesti sotien ja vaikeiden aikojen jälkeen, jolloin tunteiden tukahduttaminen on ollut keino selviytyä traumaattisista kokemuksista [11].

Psykologisesta näkökulmasta tunteiden tukahduttaminen voi olla keino välttää torjutuksi tulemista tai ylläpitää sosiaalista harmoniaa. Suomalaisessa kulttuurissa, jossa konfliktien välttäminen on arvostettua, tämä strategia on erityisen yleinen [12].

Kulttuurin vaikutus tunnetaitoihin

Vaikka tunteiden tukahduttaminen on yleistä monissa kulttuureissa, suomalaisessa kulttuurissa sillä on erityisen vahva asema. Tämä voi juontaa juurensa historiallisista tekijöistä, kuten sodista ja niukkuuden ajoista, jolloin tunteiden näyttäminen on nähty ylellisyytenä [13].

Sukupuoliroolit vaikuttavat merkittävästi siihen, miten tunteita käsitellään ja ilmaistaan. Suomessa, kuten monissa muissakin kulttuureissa, miehiltä odotetaan usein tunteiden tukahduttamista, kun taas naisille sallitaan enemmän emotionaalista ilmaisua [14]. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa miehet kokevat vaikeaksi hakea apua mielenterveysongelmiinsa, mikä näkyy esimerkiksi miesten korkeampina itsemurhatilastoina [15].

Autenttisuuden hyödyt

Vaikka tunteiden tukahduttaminen on syvälle juurtunut osa suomalaista kulttuuria, on tärkeää ymmärtää autenttisuuden hyödyt. Tutkimukset osoittavat, että kyky ilmaista tunteita avoimesti ja rehellisesti parantaa mielenterveyttä, syventää ihmissuhteita ja johtaa suurempaan tyytyväisyyteen elämässä [16].

Autenttisuus ei kuitenkaan tarkoita kaikkien tunteiden ilmaisemista joka tilanteessa. Sen sijaan se on kykyä tunnistaa omat tunteensa, ymmärtää niiden alkuperä ja ilmaista niitä sopivalla tavalla [17]. Tämä taito on erityisen tärkeä suomalaisessa kulttuurissa, jossa tunteiden ilmaisua on perinteisesti rajoitettu.

Kohti aidompaa tunneilmaisua

Miten voisimme siirtyä kohti aidompaa tunneilmaisua?

1. Itsetutkiskelu: On tärkeää tunnistaa omat tunteensa ja niiden alkuperä. Tämä voi vaatia aikaa ja harjoittelua, erityisesti jos on tottunut tukahduttamaan tunteitaan [18].

2. Turvallisen ympäristön luominen: Niin kotona, työpaikalla kuin ystäväpiirissäkin on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa tunteiden ilmaisu on sallittua ja arvostettua [19].

3. Koulutus ja tietoisuuden lisääminen: Tunnetaitojen opettaminen kouluissa ja työpaikoilla voi auttaa muuttamaan kulttuurisia asenteita [20].

4. Yhteiskunnallinen keskustelu: On tärkeää nostaa esiin tunteiden tukahduttamisen haitalliset vaikutukset ja edistää avoimempaa keskustelukulttuuria [21].

5. Ammattiavun hyödyntäminen: Terapia ja muut mielenterveyspalvelut voivat auttaa käsittelemään tunteita ja oppimaan uusia tapoja ilmaista itseään [22].

Suomalainen kulttuuri on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä, ja asenteet tunteiden ilmaisua kohtaan ovat hitaasti muuttumassa avoimemmiksi. On kuitenkin vielä paljon tehtävää, jotta voimme luoda yhteiskunnan, jossa jokainen voi tuntea olevansa vapaa ilmaisemaan itseään aidosti.

Tunteiden tukahduttamisen hinta on korkea niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Siirtymällä kohti avoimempaa ja hyväksyvämpää suhtautumista tunteisiin voimme parantaa hyvinvointiamme, syventää ihmissuhteitamme ja luoda elinvoimaisemman yhteiskunnan. Tämä muutos alkaa meistä jokaisesta - pienistä askelista kohti aidompaa ja rehellisempää tunneilmaisua.

---

Oletko huomannut haasteita oman autenttisuutesi ilmaisemisessa tai tunteidesi näyttämisessä? Jaa ajatuksesi kommenteissa - ne ovat poikkeuksellisesti auki. Keskustelu on ensimmäinen askel kohti avoimempaa ja hyväksyvämpää kulttuuria. Jokaisen kokemus on arvokas, ja jakamalla omia ajatuksiamme voimme oppia toisiltamme ja edistää ymmärrystä. Olitpa sitten samaa mieltä tai eri mieltä tekstin kanssa, kuulen mielelläni lisää!

---

Lähteet

[1] Keltikangas-Järvinen, L. (2000). Tunne itsesi, suomalainen. WSOY.

[2] Puolimatka, T. (2011). Kasvatus, arvot ja tunteet. Suunta-kirjat.

[3] Jokinen, A. (2000). Panssaroitu maskuliinisuus: Mies, väkivalta ja kulttuuri. Tampere University Press.

[4] Kortteinen, M. (1992). Kunnian kenttä: Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Hanki ja jää.

[5] Salmela-Aro, K., & Nurmi, J. E. (2004). Employees' motivational orientation and well-being at work: A person-oriented approach. Journal of Organizational Behavior, 25(6), 713-730.

[6] Lehtonen, J. (2003). Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Yliopistopaino.

[7] Kokkonen, M. (2010). Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet: Opi tunteiden säätelyn taito. PS-kustannus.

[8] Saarinen, M., & Kokkonen, M. (2003). Tunneäly: Kohti KOKOnaista elämää. WSOY.

[9] Mäkikangas, A., Feldt, T., & Kinnunen, U. (2005). Positiivisen psykologian näkökulma työhön ja työhyvinvointiin. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.), Työ leipälajina: Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 56-74). PS-kustannus.

[10] Nummenmaa, L. (2010). Tunteiden psykologia. Tammi.

[11] Kivimäki, V. (2013). Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945. WSOY.

[12] Saarinen, M. (2001). Tunne älysi, älyä tuntevasi: Opas oman ja työyhteisön tunneälyn kehittämiseen. WSOY.

[13] Virtanen, M. (2001). Fennomanian perilliset: Poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka. SKS.

[14] Jokinen, E. (2005). Aikuisten arki. Gaudeamus.

[15] Tilastokeskus. (2021). Kuolemansyyt 2020. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2020/ksyyt_2020_2021-12-10_tie_001_fi.html

[16] Kernis, M. H., & Goldman, B. M. (2006). A multicomponent conceptualization of authenticity: Theory and research. Advances in experimental social psychology, 38, 283-357.

[17] Kokkonen, M. (2017). Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet: Opi tunteiden säätelyn taito. PS-kustannus.

[18] Juujärvi, P., & Nummenmaa, L. (2004). Emootiot, emootion säätely ja hyvinvointi. Psykologia, 39(1), 59-66.

[19] Pessi, A. B., & Martela, F. (2017). Myötätuntoinen johtaminen. Teoksessa A. B. Pessi, F. Martela & M. Paakkanen (toim.), Myötätunnon mullistava voima (s. 281-301). PS-kustannus.

[20] Kokkonen, M. (2005). Sosioemotionaaliset taidot opettajan työssä. Teoksessa L. Kannas & H. Tyrväinen (toim.), Virikkeitä terveystiedon opetukseen (s. 67-77). Jyväskylän yliopisto.

[21] Saari, J. (2015). Huono-osaiset: Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Gaudeamus.

[22] Seikkula, J., & Arnkil, T. E. (2009). Dialoginen verkostotyö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.