Klassinen ehdollistuminen ohjaa ihmisten käyttäytymistä tiedostamattomasti molempiin suuntiin – kohti negatiivisuutta tai positiivisuutta riippuen siitä, millaisille ärsykkeille altistumme. Yhteiskunnan nousu tai tuho riippuu pitkälti siitä, miten onnistumme tasapainottamaan nämä voimat.

Suomen väestöpolitiikka on ajautunut umpikujaan. Emeritusprofessori Matti Virén kyseenalaistaa vallitsevan ajattelutavan, jossa maahanmuuttoa pidetään lähes ainoana ratkaisuna väestön ikääntymiseen ja työvoimapulaan. Tässä blogissa tarkastellaan kriittisesti maahanmuuton, julkisen sektorin kasvun, perhepolitiikan ja EU:n vaikutuksia Suomen tulevaisuuteen sekä pohditaan kestäviä ratkaisuja väestöpolitiikan haasteisiin.

Ylilääkäri Teemu Taulavuoren tapaus nostaa esiin kriittisen kysymyksen: Miksi emme uskalla toimia sääntöjä vastaan, vaikka se olisi inhimillistä? Pohdimme, miten voimme edistää kulttuuria, jossa tilannetaju ja inhimillisyys ohjaavat toimintaamme erityisesti terveydenhuollossa.

Onko hiljaisuus täyttä kultaa vai saako jo huutaa? Suomalaisessa kulttuurissa tunteiden tukahduttaminen on pitkään nähty vahvuutena, mutta tämän hinta saattaa olla kovempi kuin luultiin. Miten lapsuudesta alkaen opittu tunteiden peittäminen vaikuttaa mielenterveyteen, ihmissuhteisiin ja yhteiskuntaan? Onko tunnetaitojen opettamisesta hyötyjä, haasteita tai tarjoaako se näkökulmia kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Erilaisuuden biologinen tausta, sen rooli evoluutiossa ja yhteiskunnassa, sekä polarisaation vaikutukset muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden. Miten voimme ymmärtää ja hallita näitä ilmiöitä rakentaaksemme monimuotoisen mutta yhtenäisen yhteiskunnan?