Nuorten mielenterveyskriisi Suomessa syvenee huolestuttavaa vauhtia. Mieli ry:n tuoreet tilastot paljastavat karua todellisuutta: psyykkinen kuormittuneisuus yleistyy ja nuorten itsemurhien määrä kasvaa. Miten “maailman onnellisin maa” voi epäonnistua näin pahasti nuortensa hyvinvoinnissa? Tässä blogissa pohdin syitä ja esitän konkreettisia ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Onko hiljaisuus täyttä kultaa vai saako jo huutaa? Suomalaisessa kulttuurissa tunteiden tukahduttaminen on pitkään nähty vahvuutena, mutta tämän hinta saattaa olla kovempi kuin luultiin. Miten lapsuudesta alkaen opittu tunteiden peittäminen vaikuttaa mielenterveyteen, ihmissuhteisiin ja yhteiskuntaan? Onko tunnetaitojen opettamisesta hyötyjä, haasteita tai tarjoaako se näkökulmia kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Diagnoosien ja määrittelevien termien vaikutus itseymmärrykseen ja identiteettiin on lähes yhtä tärkeä aihe kokonaishyvinvoinnin kannalta kuin diagnoosit itsessään. Kuinka herkästi ihmiset alkavat määritellä itseään ja toisiaan lääketieteellisinkin termein, ja miten tämä voi rajoittaa persoonallisuuden kehittymistä?

Addiktio ei ole ongelma, vaan epätoivoinen yritys ratkaista ongelma. Päihteiden käyttö on monelle keino lääkitä syvää sisäistä kipua tai paeta sietämätöntä todellisuutta. Mutta miksi niin moni päätyy turvautumaan tähän haitalliseen selviytymiskeinoon? Onko aika muuttaa näkökulmaamme addiktioihin?

Ympäristömme muutokset ja teknologian kehitys vaikuttavat oireiden ilmenemiseen, samalla kun päihdeongelmat kietoutuvat monimutkaisesti diagnoosien ympärille. Miten voimme luoda yhteiskunnan, joka tukee erilaisia aivoja ja ehkäisee päihdeongelmia?

Lasten mielenterveysongelmat juontavat usein juurensa aikuisten käsittelemättömiin tunteisiin, jotka periytyvät sukupolvelta toiselle kuin äänetön kaiku.

Arjen opettamat tunnepuheet – kun hiljaisuus kasvattaa kiusaajia