Kirjoituksia, joita ei tilattu
– mutta toimitettiin.
“En oo ihan varma oonko lukenu mitään hölmömpää pitkään aikaan?”
“Teksti oli laiska, naiivi ja ilman nokkeluutta”
“Vaikuttaa joltain heikkolaatuiselta satiirilta jonka joku syrjäytymisvaarassa oleva nuori kirjottais”
Talven Monimuotoisuuden ja Inklusiivisen Pimeyden Seremonia 2030
Vuonna 2030 joulu on kuollut. Tilalla on Talven Monimuotoisuuden ja Inklusiivisen Pimeyden Seremonia. Tämä on virallinen ohjelma, joka on jo puoliksi täällä. Lue koko seremonia, ja mieti, kauanko sinä olisit valmis olemaan hiljaa. Muista myös poimia vinkit talteen tuleviin juhlasuunnitelmiin!
Itsenäisyyspäivän kiitoslaulu 6.12.2025
Kuule, Suomi, kuule korpi. Kiitos teille, jotka piditte kiinni maasta, kun Stalin, Hitler ja Ruotsi tarjosivat vaihtoehtoja. Nyt jälkipolvi avaa rajat, hiljentää miehet ja tekee itsenäisyydestä rikosnimikkeen. Silti – kiitos teille, veteraanit. Ilman teitä emme olisi täällä näkemässä tätä absurdia esitystä, jossa maa tuhoaa itsensä vapaaehtoisesti. Hyvää itsenäisyyspäivää. Kippis niille, jotka sen maksoivat.
Sanojen inflaatio: Kun jokaisessa kaapissa on natsi, missään kaapissa ei ole natsia
Kun kaikki on natseja – isoäidistä duunariin ja professoriin – kukaan ei ole natsi. Vasemmiston vuosikymmenen kestänyt natsi-leimaaminen on tyhjentänyt sanan merkityksestä ja luonut immuniteetin: harva jaksaa enää reagoida. Samalla aito äärioikeisto piiloutuu joukkoon. Inflaatio ei ainoastaan heikennä vasemmiston uskottavuutta, vaan normalisoi sen, mitä piti torjua. Mitä järkeä on huutaa natseja jokaiseen eri mieltä olevaan, jos kukaan ei enää kuuntele – ja aito natsi kävelee sisään ovesta, jota kukaan ei vahdi?
Testosteronitasojen romahdus ja länsimaisen maskuliinisuuden häivyttäminen
Miesten testosteronitasot ovat laskeneet länsimaissa 30–59 % 40 vuodessa. Lasku ei selity genetiikalla, vaan kemikaaleilla, elämäntavalla ja kulttuurisella feminisaatiolla, joka rankaisee kilpailua ja maskuliinisuutta. Seurauksena on demografinen romahdus, kasvava ahdistus ja konfliktiltavälttely – joka kääntyy cancel-kulttuuriksi ja beta-agressioksi. Mandrillit muistuttavat: alistettu uros vaalenee ja vetäytyy. Lopulta kysymys kuuluu: onko mitään järkeä hävittää biologinen ero ja ihmetellä, kun joku toinen täyttää tyhjän tilan?
Pimeä Triadi ja vasemmistoliberaali autoritaarisuus
Kuvittele henkilö, joka saarnaa myötätuntoa mutta hiljentää kriitikot cancel-kulttuurin nimissä. Tämä on Pimeän Triadin – narsismi, machiavellismi ja psykopatia – arkipäivää vasemmistoliberaalissa aktivismissa. Analysoin, miksi nämä piirteet leviävät verkossa ja polarisoivat keskustelua, ja miten ne uhkaavat demokratiaa Ruotsista Yhdysvaltoihin. Lopuksi: miten taistella takaisin avoimella dialogilla? Lue, miksi hiljaisuus on vaarallisempi kuin huuto.
Syntyvyyden syvimmissä vesissä – Velkavankeudesta ei synny perheitä
Syntyvyyden laskusta jauhetaan, mutta samaan aikaan poliitikot* polttavat rahaa kuin huomista ei olisi – ja velka kasvaa. Korkeammat verot ja lisävelka eivät tuo vauvoja, eivätkä rakenna tulevaisuudenuskoa. Jos politiikka* ei uskalla katsoa peiliin ja laittaa omaa kansaa etusijalle, miksi kukaan uskoisi tähän yhteiskuntaan niin paljon, että perustaisi perheen?
*Aseta tähän haluamasi näkökulma, puolue tai linja
Miksi negatiivisuus ohjaa lapsen käytöstä enemmän kuin positiivisuus?
Lapsi oppii nopeasti, millä tavoin hän saa vanhemman huomion. Jos positiiviset teot jäävät huomaamatta ja negatiivisiin reagoidaan voimakkaasti, lapsi alkaa hakea huomiota kielteisillä tavoilla. Tämä ilmiö ei koske vain perheitä – se heijastuu laajemmin yhteiskuntaan ja nuorten hyvinvointiin. Miten voimme katkaista tämän ketjun ja opettaa jälkipolvemme käsittelemään tunteitaan tasapainoisesti?
Liikunta pelastaa harvan – hyvinvoinnin rakenteelliset esteet unohtuvat politiikassa
Liikunnan hyödyt ovat kiistattomia, mutta sen korostaminen poliittisena ratkaisuna jättää huomiotta todelliset ongelmat, kuten mielenterveysongelmat, köyhyyden ja sosiaalisen eristäytyneisyyden. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa rakenteelliset esteet poistetaan ennen kuin liikunta voi toimia ylläpitävänä hoitomuotona.
Ihminen ehdollistumisen orjana – voiko negatiivisuuden kääntää positiivisuudeksi?
Klassinen ehdollistuminen ohjaa ihmisten käyttäytymistä tiedostamattomasti molempiin suuntiin – kohti negatiivisuutta tai positiivisuutta riippuen siitä, millaisille ärsykkeille altistumme. Yhteiskunnan nousu tai tuho riippuu pitkälti siitä, miten onnistumme tasapainottamaan nämä voimat.
Sipoo – Yrittäjyyden ja yhteisöllisyyden tulevaisuus
Sipoo rakentaa tulevaisuuttaan yrittäjien varaan. Tämä visio perustuu konkreettisiin tekoihin: sujuvaan byrokratiaan, paikallisten yritysten tukemiseen ja kestävään kehitykseen. Sipoo voi olla paikka, jossa yrittäjät eivät vain selviydy, vaan kukoistavat – yhdessä yhteisönsä kanssa.
Sipoon tulevaisuus kuntalaisten silmin: Mitä toivomme huomiselta?
Pohdi Sipoon tulevaisuutta kanssamme: nuorten hyvinvointi, perheiden tuki, yrittäjyys ja luonnonläheisyys. Lue, miten rakennamme yhdessä parempaa huomista Sipoossa.
Suomen väestöpolitiikan umpikuja – Maahanmuutto, syntyvyys ja talouden realiteetit
Suomen väestöpolitiikka on ajautunut umpikujaan. Emeritusprofessori Matti Virén kyseenalaistaa vallitsevan ajattelutavan, jossa maahanmuuttoa pidetään lähes ainoana ratkaisuna väestön ikääntymiseen ja työvoimapulaan. Tässä blogissa tarkastellaan kriittisesti maahanmuuton, julkisen sektorin kasvun, perhepolitiikan ja EU:n vaikutuksia Suomen tulevaisuuteen sekä pohditaan kestäviä ratkaisuja väestöpolitiikan haasteisiin.
Tilannetaju pelastaa henkiä: Miksi sääntöjä pitää joskus rikkoa?
Ylilääkäri Teemu Taulavuoren tapaus nostaa esiin kriittisen kysymyksen: Miksi emme uskalla toimia sääntöjä vastaan, vaikka se olisi inhimillistä? Pohdimme, miten voimme edistää kulttuuria, jossa tilannetaju ja inhimillisyys ohjaavat toimintaamme erityisesti terveydenhuollossa.
Nuorten mielenterveyskriisi – Onnellisimman maan synkkä salaisuus
Nuorten mielenterveyskriisi Suomessa syvenee huolestuttavaa vauhtia. Mieli ry:n tuoreet tilastot paljastavat karua todellisuutta: psyykkinen kuormittuneisuus yleistyy ja nuorten itsemurhien määrä kasvaa. Miten “maailman onnellisin maa” voi epäonnistua näin pahasti nuortensa hyvinvoinnissa? Tässä blogissa pohdin syitä ja esitän konkreettisia ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.
Nuorten hyvinvointi on koko yhteisön asia - Kohti kokonaisvaltaista ratkaisua
Nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Tässä ajatuksiani Vantaan Sanomien pääkirjoituksen pohjalta. Ennaltaehkäisy, yhteistyö ja digitaalisen maailman haasteet ovat avainasemassa. Jokaisen meistä – vanhempien, opettajien, päättäjien, naapureiden – on kannettava vastuumme ja tehtävä osamme.
Ilman terveyttä meillä ei ole mitään – ajatuksiani hyvinvoinnista ja politiikasta
Terveys on kaiken perusta. Haluan rakentaa Sipoon ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen, jossa jokainen asukas voi hyvin. Nuorten mielenterveys, laadukas koulutus ja perheiden tukeminen ovat keskiössä. Avoimuus, tiede ja tasapaino ovat ohjenuorani.
Sokerivero vai ravitsemuskasvatus? Kohtuuden merkitys ruokapöydässä
Sokeri ja rasva ovat joutuneet viime vuosina ravitsemuskeskustelun syntipukeiksi, vaikka kohtuullisesti nautittuina ne ovat olennainen osa terveellistä ruokavaliota. Keinotekoisten makeutusaineiden suosio kasvaa, vaikka niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole riittävästi tietoa. Onko aika lopettaa ruoan demonisointi ja keskittyä tasapainoiseen syömiseen? Paikalliset ratkaisut, kuten lähiruoka, voisivat olla avain terveellisempään tulevaisuuteen.
Tunnetaitojen kritiikki: Onko hiljaisuus sittenkin kultaa vai saako jo huutaa?
Onko hiljaisuus täyttä kultaa vai saako jo huutaa? Suomalaisessa kulttuurissa tunteiden tukahduttaminen on pitkään nähty vahvuutena, mutta tämän hinta saattaa olla kovempi kuin luultiin. Miten lapsuudesta alkaen opittu tunteiden peittäminen vaikuttaa mielenterveyteen, ihmissuhteisiin ja yhteiskuntaan? Onko tunnetaitojen opettamisesta hyötyjä, haasteita tai tarjoaako se näkökulmia kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Erilaisuus, evoluutio ja polarisaatio: Tasapainoilua monimuotoisuuden ja yhtenäisyyden välillä
Erilaisuuden biologinen tausta, sen rooli evoluutiossa ja yhteiskunnassa, sekä polarisaation vaikutukset muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden. Miten voimme ymmärtää ja hallita näitä ilmiöitä rakentaaksemme monimuotoisen mutta yhtenäisen yhteiskunnan?
Persoonallisuus diagnoosin varjossa
Diagnoosien ja määrittelevien termien vaikutus itseymmärrykseen ja identiteettiin on lähes yhtä tärkeä aihe kokonaishyvinvoinnin kannalta kuin diagnoosit itsessään. Kuinka herkästi ihmiset alkavat määritellä itseään ja toisiaan lääketieteellisinkin termein, ja miten tämä voi rajoittaa persoonallisuuden kehittymistä?